Lapsi juoksee kadulle. Ohi ajava auto ehtii juuri ja juuri väistää. Säikähdys ja pelko puristavat vanhempien sydäntä, mikä purkautuu suuttumisena ja moitteina. Näin huolenpidon ja rakkauden sijaan lapselle välittyvä tunne on viha.
Puhutko itse sanoilla, jotka ovat linjassa sen kanssa mitä koet, ajattelet ja tunnet? Olen huomannut tässä usein ristiriitoja työpaikoilla meidän aikuisten välillä. Esimerkiksi esimiehen huoli tiimin tuottavuudesta ja sen kuvasta ylimmän johdon silmissä voi purkautua töksähtävinä viesteinä. Vastaavasti kollegan uupumus voi näkyä epämääräisenä kiukkuna muita kohtaan.
Meillä on vastuu omasta, mutta myös muiden hyvinvoinnista
Tunteista puhuminen on meille usein vaikeaa. Ennen kuin toiselle voi viestiä, on pysähdyttävä tunnistamaan, mikä oma perimmäinen tarve ja tunne sen taustalla todella on. Kun siihen kykenee ja pystyy olemaan rehellinen itselle ja toisille, on helpompi hengittää. Silloin ajattelu, ymmärrys, tunteet ja teot ovat linjassa keskenään.
Töissä omista tunteista voi viestiä myös yksinkertaisesti. Voit esimerkiksi todeta ”olen huolissani tästä asiasta” tai ” tässä onnistuminen tuntuu hyvältä”. Tunteilu ei siis ole välttämätöntä eikä työpaikalla ole tarpeen avata koko sisintään muille, jos ei halua. Kyynelten vuodattaminen ei ole tarpeellista, mutta ei tietenkään kiellettyäkään.
Vastuu omien tarpeiden viestimisestä on meillä itsellämme. Ketään ei voi pitää ajatustenlukijana ja viesti pitää ilmaista niin, että se on mahdollista vastaanottaa. Huutaminen ja kiroilu ei varmista asian perille menoa, kannattaa puhua kohteliaasti ja ymmärrettävästi. Hyvä keino on vielä kysyä, miten toinen viestin ymmärsi.
Vastavuoroisesti pitää osata pysähtyä kuuntelemaan toista ja pelkän sympatian sijaan tarjottava empatiaa – kykyä nostaa asia puheeksi ja toimia.
Esimiehen tehtävä on muuttaa kulttuuria
Krooninen kiire, etätyö, ympäri maata ja maailmaa levittäytyneet tiimit. Tämän päivän ja yhä enemmän tulevaisuuden työssä aidot kohtaamisen paikat ja pysähtymisen hetket saattavat toteutua vain harvakseltaan. Samalla palavereissa toistuu tuttu käytäntö: muutama puhuu, loput kuuntelevat ja myöhemmin asioita puidaan käytäväkeskusteluissa.
Onkin tärkeää, että esimiehen johdolla rakennetaan yhteisöllisyyttä sekä käytäntö, aika, paikka ja turvallinen ympäristö vuoropuhelulle. Esimerkiksi palaverissa voidaan osallistavalla tavalla käydä läpi, mikä meillä toimii, missä onnistuttiin, mikä ei tunnu toimivan ja mikä harmittaa.
Vastuu viestimisen kulttuurin muutoksesta on esimiehellä. Muutokseen kannattaa ryhtyä silloin, kun organisaatiossa kehitetään jotain. Tällöin on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, miten asioista puhutaan ja lähteä kokeilemaan erilaista toimintatapaa. Kun keskusteluja ohjaa ulkopuolinen asiantuntija, esimies voi olla rauhassa osa ryhmää omassa roolissaan.
Toimivakin tiimi kaipaa aika ajoin irrottautumista ja keskittymistä toisiinsa
Tilanteet ja asiat kumuloituvat helposti esimerkiksi silloin, jos työpaikalla tulee hankala ajanjakso tai roolitukset ovat epäselvät ja ihmisten viestintä ei ole linjassa heidän tunteidensa kanssa. Vääristä olettamuksista syntyy lumipalloefekti, joka voi vyöryä kohti konflikteja.
Työpaikoilla yhteiseen hyvinvointiin tulisi antaa samalla tavalla apua, tukea ja koulutusta kuin esimerkiksi ohjelmistojen käyttöön. Aidoille kohtaamisen hetkille ja keskusteluille on tarvetta silloinkin, kun arki sujuu. On selvää, että toimiva vuorovaikutus ja kyky viestiä tunteista helpottaa työntekoa, ehkäisee ongelmia sekä parantaa työhyvinvointia ja niiden kautta tuottavuutta.
