Prosessit ovat olemassa ja vastuuhenkilöt nimetty. Silti liian harvoin yrityksissä saadaan innovaatioista irti konkreettisia tuloksia. Uskallan väittää, että ongelmat johtuvat yritysten johdosta.
Aloitin innovaatiokonsulttina noin 15 vuotta sitten, jolloin koko termi innovaatio oli vielä uutta. Nykyään prosessit on määritelty ja organisaatiossa allokoitu henkilökuntaa vastaamaan innovaatioista. Etenkin edelläkävijäyritykset tarttuivat kehittämiseen innokkaasti, tarmolla ja päättäväisyydellä. Mutta tulokset jättävät toivomisen varaa. Miksi näin?
Vertauskuvallisesti tuntuu, että kuntosalikortti on ostettu, kuntosalilla jopa käydään, mutta tulokset ovat vielä hakusessa. Kyse ei useimmiten ole itse innovaatioista tai niistä vastuussa olevien ihmisten toiminnasta. Innovatiivisuuden ongelmat syntyvät tavasta, jolla yritystä ja toimintaa johdetaan.
Innovaatioiden arvon määrittely on osa strategiaa
Kun puhutaan innovaatioista, kysymyksessä ei ole muusta yrityksen tekemisestä erotettu osa, jossa ”propellipäät” visioivat huikeita kehityskaaria. Kysymys on liiketoiminnan ytimestä.
Yrityksen strategiaa määriteltäessä analysoidaan nykytila ja kuvataan tavoite rajatussa ajassa. Innovaatioiden kohdalla tärkein kysymys on, kuinka paljon niistä halutaan kasvua. Kysymykset, joihin tarvitaan vastaus ovat yksinkertaisia, mutta selkeästi ylimmän johdon vastuulla:
- Mitkä ovat yrityksen kasvutavoitteet?
- Kuinka paljon kasvusta halutaan tulevan innovaatioista?
- Tiedätkö, kuinka paljon nyt tekeillä olevista innovaatioista on odotettavissa kasvua?
- Onko tavoitteiden ja innovaatioputken oletusarvon välillä kuilu?
- Jos kuilu on, mitä olette ajatelleet tehdä tilanteen korjaamiseksi?
Kysymyksiin pitäisi olla helppo vastata. Tähän liittyy kuitenkin kolme ongelmaa. Ensimmäinen on, että nykyisen innovaatioputken arvoa ei osata määritellä. Toinen on, että ylin johto ei aseta riittävän kunnianhimoisia tavoitteita. Kolmas, ja suurin ongelma on, että kukaan ei ole vastuussa eikä onnistuminen tai epäonnistuminen johda seurauksiin.
Johdon on helppo perustella passiivisuuttaan vaikkapa ”oikeiden töiden” kiireellä. Yrityksen omistajien kannalta tämä on kuitenkin anteeksiantamatonta, sillä juuri innovaatiot ovat tärkein yksittäinen tekijä yrityksen arvon kasvattamisessa.
Onnistumiseen tarvitaan muutosjohtajuutta
Perinteisesti myynti tai muu liiketoiminnasta vastuussa oleva taho odottaa innovaatioputkesta uusia tuoteaihioita. Aiheita esitellään tuotekehityksen toimesta ja johtajat suuressa viisaudessaan tuomitsevat mitkä hankkeet menevät jatkoon ja mitkä eivät. Kun kyseiset hankkeet sitten joskus saadaan valmiiksi, valitettavan usein niitä ei kuitenkaan saada myytyä riittävästi. Vastuulliset voivat aina paeta sen taakse, että ”emme saa riittävän hyviä innovaatioita myyntiin”. Tämä täytyy kääntää toisin päin!
Innovaatiotoiminnan kehittäminen siten, että se toimii aidosti kasvun vauhdittajana, vaatii johdolta kykyä muutosjohtajuuteen. Sisäinen poliittinen pelikenttä ja luutuneet peruskäsitykset menevät samalla uusiksi.
Innovointi ei ole lottoamista, vaan riskien hallintaa
Entä jos liiketoiminnasta vastaavien henkilöiden tehtävänä olisikin löytää kasvutavoitteet mahdollistavat uudet tuotteet ja palvelut? Tämä onnistuu vain prosessia ja yrityksen sisäistä dialogia kehittämällä.
Miksi sitten kyseisiä asioita ei ole viety käytäntöön? Siksi, että niitä ei ole vaadittu. Innovaatiotoiminta on yhä vielä mielletty joksikin hämäräksi, jonka arvoa on vaikea määritellä.
Innovaatioprosessiin liittyvän dialogin ytimessä tulee olla liiketoiminnan arvon kehittäminen ja sen arvioon vaikuttavien lukujen oikeellisuus. Kysymys on yrityksen ”kunnosta”. Organisaatio pitää viedä ”innovaatioiden kuntosalille” ja siellä pitää saada kunto huippuunsa. Tämä vaatii oikeat tavoitteet ja ymmärryksen millaisella ohjelmalla tavoitteet saavutetaan. Ja se on aina ylimmän johdon vastuulla.
Haluatko jutella lisää innovaatiojohtamisesta? Ota yhteyttä ja jatketaan keskustelua.
