Toimitusjohtaja käy tarpeettomaksi, kun jokainen johtaa omaa työtään
Itseohjautuvuus on vanha viisaus, joka on verhonnut itsensä viimeisen päälle trendikkäästi ja paistattelee nyt julkisessa keskustelussa lähes hokemaksi asti. Mutta miksi nykyajan menestyjät organisoituvat samoin kuin 1700-luvun merirosvot Karibialla? Itseohjautuvasti 34 vuoden ajan toimineena kerromme nyt, mitä muuta itseohjautuvuus on kuin toimitusjohtajasta luopumista.
Kun johdon konsultointiin erikoistunut Innotiimi perustettiin vuonna 1984, lähtökohtana oli perustajien vapaus toimia omalla intohimoalueellaan. Tämä synnytti verkostomaisen toimintamallin, joka perustui ammattimaisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja yrittäjälähtöisyyteen.
”Kun aloitimme, meillä ei ollut malleja tai esikuvia Suomessa. Johtamiskulttuuri muotoutuikin erilaisten kokeilujen kautta. Johtaminen on ollut alue, jota kukaan ei halunnut tehdä päätyötään, minkä takia esimerkiksi perinteistä toimitusjohtajan roolin rajoja lähdettiin venyttämään ja lopulta rikkomaan”, kertoo Innotiimin perustaja Kari Helin.
Innotiimi-ICG:n päätös luopua toimitusjohtajasta vuonna 2015 oli luonnollinen jatkumo erilaisille kokeiluille. Vaihtoehtoja oli haettu ja testattu 1990-luvulta asti. Ensin toimitusjohtajan pesti muutettiin kiertäväksi ja sitä hoiti yksi henkilö kahdesta kolmeen vuotta kerrallaan. 2010-luvulla kokeiltiin kahden toimitusjohtajan mallia. Kolme vuotta sitten toimitusjohtajista päätettiin luopua kokonaan ja tilalle perustettiin neljän hengen muodostama johtotiimi, joka toimii myös yhtiön hallituksena.
Johtajuus ei katoa minnekään
”Lähdimme pohtimaan johtamista sitä kautta, että miten organisoidumme niin, ettemme kuormita liika ihmisiä, joiden työn lähtökohtana on kuitenkin juuri oman intohimoalueen toteuttaminen asiakas-, valmennus- ja konsultointiliiketoiminnassa”, kertoo Innotiimi-ICG:n Managing Partner Jari Mielonen.
Miten sitten toimii osakeyhtiö, jota ei johda nimetty toimitusjohtaja? Mielikuva itseohjautuvasta organisaatiosta on usein sekava ja epäjärjestäytynyt kaaos, jossa jokainen jäsen toimii itsevaltiaan elkein, jolloin se näyttäytyy kontrolloidun, hierarkkisen ja henkilökeskeisesti johdetun organisaation täydellisenä vastakohtana. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö johtamista tarvittaisi. Innotiimi-ICG:ssä johtajuuden rakentamiseen osallistuvat kaikki organisaation jäsenet.
”Alusta alkaen tunnusomaista on ollut se, että Innotiimi-ICG:ssä ei ole johtajia ja johdettavia, vaan johtamisessa jokaisella on jonkinlainen rooli. Organisaation sisällä valtaa ja vastuuta jaetaan itseohjautuvuutta ja osallistamista tukevalla tavalla”, kertoo Helin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konsultit osallistuvat Innotiimi-ICG:n kehittämiseen erilaisissa projektiluontoisissa tiimeissä. Lähtökohtana ovat konsultin omat kiinnostuksen kohteet.
Toinen väärinkäsitys on, että itseohjautuva organisaatio tarkoittaa täysin hierarkiatonta organisaatiota. Innotiimi-ICG:ssä kyse on kuitenkin sovituista säännöistä ja johtamiskulttuurista, jossa rooleja kierrätetään (Salovaara 2018). Jokaisella konsultilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan, sillä keskeiset linjavedot määritetään yhdessä. Tämä on osa osallistavaa toimintatapaa, jossa päätöksiä ei anneta hierarkian huipulta alaspäin.
Itseohjautuvan asiantuntijaorganisaation johtaminen ei kuitenkaan ole aina ollut helppoa.
”Erilaisia konflikteja on ollut reilun viiden vuoden välein. Vapaus on ollut alusta alkaen yksi suurimmista arvoista ja siihen kajoaminen on välittömästi synnyttänyt voimakkaita reaktioita. Konflikteja on syntynyt myös erilaisten ajatusten ja näkemysten yhteentörmäyksissä. Ideologinen näkemysero on ollut esimerkiksi luovien innovaattoreiden ja talousorientoituneiden konsulttien väillä”, kuvailee Helin.
Kaikista haasteista ja konflikteista on kuitenkin selvitty ilman riitelyä. Kun joukkoon mahtuu monia arvoja, mielipiteitä ja osaamista, on ihmisten joustaminen ensiarvoisessa asemassa. Lisäksi avaimena ovat olleet Innotiimi-ICG:n omat menetelmät, siis ne samat, joita käytetään asiakkaiden valmennuksissa
”Perinteisen organisaatiorakenteen puuttuminen luo omanlaisiaan haasteita. Esimerkiksi verkostossa kukaan muun ei voi pakottaa sinua toimimaan kuin sinä itse”, Miettinen puolestaan pohtii.
Itsenäisesti, mutta ei yksin
Yhdessä oppimisella on valtava arvo Innotiimi-ICG:ssä. Voidaan katsoa, että se muodostaa ytimen, joka liimaa yksilöt yhteen. Vaikka Innotiimi-ICG:ssä konsultit eivät työskentele saman katon alla, he hakeutuvat yhteen säännöllisin väliajoin.
Innotiimipäivät kokoaa yhteen ympäri Suomen toimivat konsultit. Organisaation alkuvuosiin juurensa juontavassa perinteessä päästetään luovuus irti ja kokeillaan erilaisia valmennustapoja.
”Ensikertalaisille Innotiimipäivät olivat usein melkoinen elämys, sillä luovuuden sykkiessä päivissä saatettiin laulaa ja näytellä. Tunnelma oli tavattoman hyvä. Näillä päivillä on ollut ratkaiseva merkitys koko organisaatiolle, sillä niissä opittiin tuntemaan ja synnytettiin yhteishenki”, muistelee Helin.
Eurooppalaisen ICG-verkoston järjestämiä yhteisiä oppimispäiviä voisi kutsua konsulttien kokoontumisajoiksi. Niihin ovat tervetulleita kaikki 140 konsulttia verkostoon kuuluvasta 12 maasta. ICG-verkosto järjestää myös yhteisiä Learning Journey -oppimismatkoja. Tänä syksynä 50 konsulttia matkusti Kiinaan.
”Kuulun itse suomalaisten konsulttien muodostamaan Innovaatiotiimiin, joka on osa ICG:n Innovaatioklusteria. Yhteisissä tapaamisissa pystymme esimerkiksi jakamaan oppeja siitä, millaisia innovaatioprojekteja Suomessa on käynnissä. Vastaavasti saamme tietoa siitä, millaisia projekteja on käynnissä Itävallassa tai Tšekissä. Porukassa voimme pohtia, mitä näistä projekteista voidaan oppia”, kertoo konsultti Antti Miettinen.
Organisaatio on jatkuvassa liikkeessä. Konsultteja siirtyy uusien haasteiden pariin, ja mukaan tulee uusia kykyjä. Innotiimiläiset kokevat erityisen arvokkaaksi kummitoiminnan, jossa uusi konsultti perehdytetään mukaan verkostoon. Jokainen tulokas saa aloittaessaan kummin, joka opastaa, neuvoo käytännön asioissa ja huolehtii kollegoille esittelyn. Kari Helin aloitti kummitoiminnan mentoroimalla omaa veljeään, josta tuli 1980-luvulla yrityksen toimitusjohtaja. Kummitoiminta lähti leviämään, kun uusia konsultteja tuli mukaan.
”Loikka Innotiimi-ICG:n kaltaiseen organisaatioon voi olla suuri ponnistus, jos on tottunut työskentelemään kuukausipalkalla perinteisessä organisaatiossa. Itseohjautuva verkosto on aivan toisenlainen maailma ja siellä toimiminen vaatii toisenlaisia tapoja”, kertoo Helin.
Itseohjautuvuuden onnistuminen edellyttää ennen kaikkea henkilön itsemotivoitumista. Tämä on myös yksi tärkeimmistä edellytyksistä Innotiimi-ICG:hen haluavilta konsulteilta.
”Verkosto ei ole paikka, johon tullaan ”vain töihin” ja odotetaan asioiden tapahtuvan. Innotiimi-ICG:ssä konsulttien menestymisen kannalta keskeisintä on yrittäjähenkisyys ja kyky johtaa omaa työtä”, kertoo Mielonen.
”Saan olla juuri sellainen kuin olen”
Itseohjautuvan organisaation mukanaan tuoma vapaus johtaa omaa työtään ja työskennellä valitsemassaan ympäristössä sekä synnyttää hyvää energiaa organisaation sisällä, että heijastuu hyvänä tekemisen meininkinä ulospäin.
”Innotiimiläiset ovat poikkeavia konsultteja. Asiakastutkimusten mukaan he ovat rennompia kuin konsultit yleensä ja saavat ihmiset hyvälle tuulelle. Työmenetelmät rakentuvat positiivisuudelle, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että ei lähdetä kritisoimaan heikoimpia ehdotuksia vaan viemään parhaita eteenpäin”, kertoo Helin.
Innotiimiläisten keski-ikä on noin 50 vuotta, mutta rekrytointia hoitavat konsultit ovat tehneet mielenkiintoisen havainnon: nyt mukaan hakeutuu yhä nuorempia, joita puhuttelee nimenomaan Innotiimi-ICG:n toimintamalli.
Kun palaset loksahtavat kohdalleen ja verkostoon ja sen sisäisiin tiimeihin hakeutuu samanhenkisiä ihmisiä, lopputuloksena syntyy henkisesti valtavan merkityksellinen kokemus:
”Ensimmäistä kertaa elämässäni tunnistan, että saan töissä olla sellainen ihminen kuin oikeasti olen tai haluan olla. Sillä on todella suuri arvo”, Miettinen pohtii.
Frank Martela kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan: ”Itsensä toteuttaminen onnistuu silloin kun ihmisellä on tilaa tehdä työtä itse järkeväksi katsomallaan tavalla, kun hän näkee ja ymmärtää työnsä lopputuloksen ja kun työ tarjoaa riittävästi haastetta eikä ole liian monotonista ja helppoa. Toisin ilmaistuna: Ihminen ei ole pelkkä koneiston vaihdettavissa oleva ratas, jonka jokaista liikettä kontrolloidaan ylhäältäpäin, vaan hänen omilla kyvyillään ja valinnoillaan on merkitystä.”
Nämä sanat heijastavat monilta osin Innotiimi-ICG:ssä toteutuvaa työskentely- ja organisoitumistapaa, joka kaikessa vapaudessa ja vastuussaan antaa yksilölle tilaa toteuttaa itseään ja omia intohimojaan.
Kirjallisuus:
Halava, Ilkka & Pantzar, Mika 2010: Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi työn johtaminen muuttuu? Taloustieto Oy, Helsinki.
Kostamo, Tuukka 2017: ”Pelkkä uusi hype? Itseohjautuvuus ja johtamisajattelun historia.” Itseohjautuvuus: miten organisoitua tulevaisuudessa? Toim. Frank Martela ja Karoliina Jarenko. s. 79 –110. Alma Talent, Helsinki.
Salovaara, Perttu 2018: Riisuttu Organisaatio: Itseohjautuvuus ja monikollinen johtajuus maailmassa joka on kyllästynyt hierarkioihin. Ilmainen e-kirja ladattavissa.
Salovaara, Perttu 2017: ” Monikollinen Johtajuus: kuinka organisoida itseohjautuvuutta”. Itseohjautuvuus: miten organisoitua tulevaisuudessa? Toim. Frank Martela ja Karoliina Jarenko. s. 49 –78. Alma Talent, Helsinki.