Mikä ihmeen HSEQ? 

HSEQ tulee englanninkielisistä sanoista Health, Safety (+Security), Environment ja Quality.  Lisäksi näkee kirjainyhdistelmää OHS (Occupational Health and Safety) – suomalaisittain TTT (Työterveys ja Turvallisuus). Olkoon yhdistelmä sitten HSEQ, HSSEQ, QEHS, SHEQ tai vaikka HSEQ-OHS, kaikkien kirjaimien edustamat teemat liittyvät vahvasti toisiinsa.

Käytännössä HSEQ-kokonaisuuden johtamisella ja kehittämisellä pyritään tukemaan strategisten tavoitteiden toteutumista. Keskeistä on varmistaa organisaation työntekijöiden sekä kaikkien yrityksen alueilla tai vaikutuspiirissä työskentelevien terveys ja turvallisuus. Menestyksen kannalta varsin oleellista on myös organisaation toimintaympäristön, tuotteiden ja palveluiden laatu, turvallisuus ja vastuullisuus – huomioiden myös ympäristönäkökulmat ja kaikki sidosryhmät. Toisaalta, työn turvallisuus ja terveellisyys vaikuttaa laatuun, ympäristöasiat vaikuttavat työn terveellisyyteen ja laatu taas työn turvallisuuteen sekä ympäristöasioihin. Tuotteiden laadulla on asiakasrajapinnassa vaikutusta kaikkiin näihin teemoihin sekä myös asiakastyytyväisyyteen. Kaikki HSEQ-teemat siis vaikuttavat paitsi työn sujuvuuteen, myös suoraan organisaation tuottavuuteen ja tulokseen. 

Miten HSEQ-kokonaisuutta sitten johdetaan? 

Useissa organisaatioissa näitä eri osa-alueita johdetaan ja kehitetään erillisinä kokonaisuuksina. Jokaiselle kirjaimelle voi olla jopa oma tiimi, ja pahimmillaan teemoja työstetään omissa siiloissaan. Toisessa organisaatiossa taas yksi henkilö voi johtaa kaikkia näitä osa-alueita.  

Näitä ilmiöitä haluamme hieman haastaa: Jos näistä kaikista osa-alueista vastaa (tai organisaation tukifunktiona toimii) vain yksi henkilö – vaikka se maaginen HSSEQ-päällikkö, miten ihmeessä se käytännössä onnistuu? Voiko yhdellä henkilöllä olla ajantasainen, päivittyvä osaaminen näin laajasta kentästä, vaikka kuinka “vain tukifunktiona” muille toimisikin? Toisessa ääripäässä, jos eri osa-alueita johdetaan ja kehitetään erikseen – joskus hyvin tiukoissakin siiloissa, eikä yhtenä kokonaisuutena, palveleeko se tarkoitustaan? Jos organisaatiolla on jokaiselle osa-alueelle eri johtamisjärjestelmä, omat tavoitteet, omat vastuuhenkilöt, omat järjestelmät sekä erilaiset käytänteet, osallistamisen tavat ja johtamismallit – eikä näitä linkitetä yhteen, tehdään helposti päällekkäistä työtä eikä ainakaan saavuteta synergiahyötyjä.  

Eri teemoja kehitettäessä ja johdettaessa voidaan puhua vaikkapa turvallisuuskulttuurin, laatujohtamisen ja ympäristöjärjestelmän kehittämisestä. Sinällään eri asiayhteyksissä voi olla tarkoituksenmukaista käyttää kyseisen mukaista spesifioitua, rajattua ja yksilöityä termistöä, mutta ei tulisi unohtaa, mihin kaikkeen ne samalla linkittyvät. Esimerkiksi heikot turvallisuuden tunnusluvut laukaisevat tarpeen turvallisuuskulttuurin kehittämiselle. Tällaista kehittämistyötä teemmekin asiakkaidemme kanssa paljon, erinomaisin tuloksin. Lopulta voi kuitenkin kysyä, voiko organisaatiossa olla erikseen turvallisuuskulttuuri tai laatukulttuuri? Itse mielelläni puhun toimintakulttuurista, joka tukee turvallista ja laadukasta tekemistä. 

Olisi siis hyvä muistaa pysähtyä ja tarkastella koko HSEQ-kokonaisuutta ja sen eri rajapintoja, kun esimerkiksi “sitä laatukulttuuria” halutaan kehittää. Millaista johtamista, millaista toimintakulttuuria tarvitsemme, jotta saavutamme laatutavoitteemme? Näin varmistetaan mahdollisuus vaikuttaa kerralla useampaan osa-alueeseen, ja ennen kaikkea saada kehitystyössä ja johtamisessa aikaan synergiahyötyjä.  

Kannattaako HSEQ-teemojen kehittämiseen investoida? 

Kun tarkastellaan, mihin kaikkeen HSEQ-kokonaisuuksien johtamisella ja kehittämisellä on vaikutuksia, samat teemat nousevat pääsääntöisesti esiin: 

Turvallisuus, työn sujuvuus, työhyvinvointi, laatu, tuottavuus, toimintavarmuus, asiakastyytyväisyys, kestävyys liiketoiminnassa, strategisten tavoitteiden saavuttaminen, varautuminen liiketoiminnan häiriöiden varalta sekä niiden ennaltaehkäisy, vastaaminen muuttuviin lainsäädännön ja sidosryhmien vaatimuksiin sekä työnantajamielikuvan kehittyminen. Kun esimerkiksi turvallisuutta tai työskentelyolosuhteita kehitetään tehtaissa, huomataan usein samalla tuottavuuden ja työn sujuvuuden parantuvan. Tämä taas korreloi vahvasti laatuun. Toisaalta kun ympäristöasioita kehitetään, vastataan samalla paremmin myös muiden sidosryhmien tarpeisiin, ja vaikutetaan positiivisesti organisaation vastuullisuuteen. Kaikki HSEQ-kokonaisuuteen kuuluvat osa-alueet siis linkittyvät yhteen, niissä on vahvasti samoja rajapintoja ja ne viimeistään lopulta vaikuttavat samoihin asioihin.  

Voiko siis näitä osa-alueita johtaa ja kehittää tuloksellisesti edes yksittäin vai vain yhtenä kokonaisuutena? Jos eri HSEQ-kokonaisuuksia johdetaan ja kehitetään yksittäin, voidaan helposti tehdä päällekkäistä työtä ja synergiaedut jäävät saavuttamatta. Vastaus kysymykseen siis lienee, että kyllä – HSEQ-kokonaisuuden eri osa-alueita voidaan kehittää erikseen. Kokonaiskuvan ymmärrys, yhtenäiset tavoitteet ja tiivis kommunikointi on kuitenkin tarpeen, jotta resursseja käytetään järkevästi, varmistetaan synergiaedut ja siten organisaation työn sujuvuus ja tuloksellisuus.