365 vinkkiä prosessijohtamisesta, osa 35: Prosessien johtaminen ja kehitys järjestelmäkehityshankkeissa

Tämä on Innotiimi-ICG:n blogisarja 365 tapaa edistää prosessijohtamista ja prosessiajattelua organisaatiossasi.  Esitämme joka viikko seitsemän konkreettista keinoa prosessijohtamisen ääreltä.

Mikä on sinun keinosi jatkaa tätä listaa?

Missä järjestyksessä kannattaa edetä? Prosessin johtaminen, prosessin kehitys vai järjestelmän kehitys edellä?

1 Järjestelmän kehityshanketta on nykypäivänä mahdoton tehdä ilman jonkinlaista kirjallista toiminnan kuvausta tai prosessikuvausta. Jos sellaista ei ole jo valmiiksi olemassa, järjestelmäkehityshanke yleensä alkaa kyseisen kuvauksen kirjoitustyöllä – luodaan järjestelmän “blue print” siitä, miten me nyt toimme tai miten meidän tulisi jatkossa toimia.

2 Jos järjestelmä kehitetään nykyisille toimintaprosesseille pohtimatta millaisia toiminnan kehitysmahdollisuuksia kannattaisi samalla toteuttaa, järjestelmä usein vanhenee nopeasti tai muodostuu myöhemmin järkevän toiminnan esteeksi. Parhaimmillaan järjestelmään on kuvattu toiminnallisuuksiksi ne ylivoimatekijät, jolla organisaatio tai yritys menestyy nyt ja tulevaisuudessa.

3 Prosessin johtamiseen vaaditaan oikea-aikaista ja oikeaa tietoa eli dataa. Usein data kirjautuu ja on saatavilla ulos järjestelmistä. Jos prosessien johtamisen näkökulma ei ole mukana järjestelmän kehityksen spekseissä, dataa on myöhemmin vaikea tai kallis saada johtamisen tueksi.  Tarve tiedolla johtamiseen tulee prosessien suorituskykymittareista ja prosessien jatkuvasta parantamisessa.

4 Järjestelmien kehityksessä ja käytössä käyttäjäkokemus muodostuu usein käyttöönottoa edistäväksi tai estäväksi tekijäksi. Jos järjestelmän toiminta ei vastaa käyttäjän toimintojen logiikkaa, esteet muodostuvat helposti isommiksi kuin järjestelmän hyödyt. Prosessien mukainen sujuva tekeminen kannattaa mallintaa järjestelmän työkulkuihin.  Yleensä “Saatanallisissa Atk-Projekteissa” ihmisten toiminta pakotetaan kaupallisen järjestelmän toimintalogiikkaan, vaikka pelkästään järkevällä järjestelmän parametrisoinnilla olisi päästy pkaljon järkevämpään lopputulokseen

5 Hyvässä järjestelmähankkeessa kaikki 4 elementtiä yhdistyvät sujuvaksi kokonaisuudeksi saman järjestelmän alle: käyttökokemus, toiminnallisuudet, muutosjoustavuus ja data.

6 Jotta kokonaisuudesta tulee hyvä, kannattaa määrittely ja kehitystyö tehdä PAT-sääntöä noudattaen: Päättäjät, Asiantuntijat ja Toteuttajat samassa pöydässä järjestelmän kehittäjien kanssa.

7  Kannattaa muistaa, että järjestelmän määritys, kehitys ja käyttöönotto on prosessi sellaisenaan, jossa tulokset syntyvät eri osapuolten dialogin tuotoksena. Jostain kuvauksesta on aina hyvä lähteä liikkeelle ja välttää siiloutumista sekä järjestelmäteknistä lähestymisä. Loppujen lopuksi on kaikkien etu saada aikaiseksi käyttäjien kannalta toimivia järjestelmiä, joka toimii strategisten päämäärien toteutuksen “selkärankana”.

Seuraavat askeleet 

Haluaisimme kuulla kokemuksiasi käytännön keinoista prosessijohtamisen ja prosessiajattelun kehittämiseksi. Lue myös aikaisemmat vinkit ja osallistu keskusteluun. Voit myös jakaa tätä sarjaa eteenpäin organisaatiossasi. Vuoden mittaisen blogisarjamme päätyttyä koostamme e-kirjan prosessijohtamisen kehittämisestä.