Kokeilevassa kehittämisessä on monta paikkaa luovuudelle ja innovoinnille. Kehitettävän ratkaisun lisäksi pitää luoda kokeilut ja kehitettävän ratkaisun toteutusmalli. Luova ja tehokas ideointi vaatii keskittymistä, hyvän menetelmän ja riittävän erilaisia ihmisiä.
Kokeileva kehittäminen vaatii monenlaista innovointia – ratkaisujen, kokeilujen ja toteutuksen. Ratkaisujen kehittäminen tapahtuu vaiheittain, kokeilusprintistä toiseen. Kokeiluilla saatavaa tietoa pitää hyödyntää luovasti ja reflektoiden, se ei ole mekaaninen harjoitus. Pääkysymys on, millaisen ratkaisun, tuotteen tai palvelun asiakkaamme haluavat?
Toinen kokeilevan kehittämisen kohde luovuudelle ja innovoinnille on itse kokeilujen kehittely. Mitä meidän pitäisi kokeilla? Millaisella kokeilulla saamme selvitettyä tämän hetken kriittiset epävarmuudet? Miten saamme luotua mahdollisimman hyvä koeasetelman? Millaisen prototyypin teemme kokeilua varten?
Kolmas luovuuden ja innovoinnin tarve on ratkaisun toteutusmallin luominen. Millaisella liiketoimintamallilla tuotamme kehittämämme ratkaisun asiakkaille? Siihen liittyy paljon muitakin elementtejä kuin pelkkä tuotettava ratkaisu. Hinnoittelu ja kustannusmalli, resurssit ja tehtävät, kumppanit, asiakaskanavat ja asiakassuhteet – kaikki ne pitää luoda ja sovittaa yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.
Millaista on hyvä innovointi? Ainakin ideointia ja ideoiden jatkojalostamista!
Ideointi on parasta yhdessä – yhdistä kehittäjien, käyttäjien ja tuottajien ideat. Erilaisilla ihmisillä on erilaisia näkemyksiä kehitettävään asiaan. Osa tuntee ehkä asiakkaan paremmin, toinen tuotantopuolen, kolmas markkinat. Nuori näkee eri asiat kuin varttuneempi ideoija, insinööri puolestaan eri asiat kuin ekonomi tai humanisti. Ja ennen kaikkea, asiakas näkee asiat eri näkökulmasta kuin kehittäjä.
Ideoinnissa kannattaa muistaa nyrkkisääntö: Ensin määrä, sitten laatu. Tuota ensin riittävän suuri määrä ideoita, ja ryhdy sitten jalostamaan niistä konsepteja. Pienellä porukalla kannattaa tähdätä sataan ideaan. Isommalla porukalla useampaan sataan. Ideoiden jalostamiseen konsepteiksi kannattaa varata riittävästi aikaa, vaikka kaksi kertaa niin paljon kuin itse ideointiin.
Ideointi mielletään usein hauskaksi osaksi työpajaa – se kevyt juttu, jonka jälkeen alkaa totisempi työstäminen. Luova ja tehokas ideointi vaatii kuitenkin keskittymistä ja hyvän menetelmän. Onnistuneen ideointisession jälkeen osallistujat ovat ansainneet kahvitaukonsa ennen ideoiden jatkojalostamista.
Ideointi on kehittämisen avaintehtävä – älä hoppuile sen ohi! Kokeilevassa kehittämisessä sille täytyy varata aikaa monessa kohdassa ja moneen eri tarkoitukseen.
Kokeilevaa kehittämistä organisaatioosi!
Paraskaan suunnitelma ei ratkaise epävarmuuksia ja vie kehittämisprosessia eteenpäin yhtä tehokkaasti kuin huolellisesti suunniteltu kokeilu. Kysy kokeilevan kehittämisen prosesseista, käytännön työkaluista ja valmennuksista!
