Kokeilujen ja kokeilukulttuurin edistäminen on ollut pääministeri Sipilän hallitusohjelman keskeinen keino uudistaa yhteiskuntaa ja tuottaa uutta kasvua. Kokeilut tunnistetaan osaksi julkisten organisaation normaalia kehittämistoimintaa ja ne nähdään tärkeäksi välineeksi uusien ratkaisujen etsinnässä.
Kokeilukulttuurissa hyvää ”imua”
Julkisten organisaatioiden asenneilmapiiri on muuttunut kokeiluja tukevaksi ja kokeiluihin uskalletaan lähteä rohkeammin. Kokeilukulttuurin edistyminen näkyy parempana epävarmuuden hyväksymisenä sekä lisääntyneenä innostuksena, rohkeutena ja aktiivisuutena kokeiluja kohtaan. Kuluvalla hallituskaudella kokeilutoimintaa on edistetty onnistuneesti monin tavoin ja se on synnyttänyt laajan, erityisesti ketterien pienkokeilujen kirjon. Moniin kehityshankkeisiin on saatu uutta vauhtia, jumiin jääneitä hankkeita on pystytty puskemaan eteenpäin ja kehittämisprojekteihin on saatu uudenlaisia ratkaisuaihioita.
Huomio kokeilujen käynnistämisestä tulosten hyödyntämiseen
Kokeilujen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvä osaaminen on ottanut aimoharppauksen julkisissa organisaatioissa. Selvityksemme suomalaisen kokeilukulttuurin nykytilanteesta osoitti, että kokeiluja osataan kyllä käynnistää ja toteuttaa, mutta kokeilujen loppuun saattaminen ja tulosten hyödyntäminen päätöksenteossa on huomattavasti haastavampaa. Kokeilukulttuurin näkökulmasta tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista kokeilujen suunnitteluosaamista.
On tärkeää määritellä jo ennen kokeilun aloittamista, miten tulokset ja keskeiset opit vedetään yhteen, miten ja missä vaiheessa tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa ja miten kokeilujen tulokset viestitään päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille. Tämä pitää huomioida myös resurssoinnissa. Työpanosta tulee kohdentaa myös tulosten raportoimiseen, viestimiseen ja hyvien ratkaisujen käyttöönoton varmistamiseen.
Kohti radikaalimpia, pitkäkestoisempia ja erilaisempia kokeiluja
Julkisen sektorin vireä pienkokeilutoiminta on voimavara, jonka pohjalta voidaan tehdä entistä kunnianhimoisempaa kokeilutoimintaa. Jatkossa sitä pitäisi pienten ketterien kokeilujen lisäksi suunnata enemmän todella uusien, jopa radikaalien ratkaisujen hakemiseen ja kokeilla aidosti useampia erilaisia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Vaikuttavuuden lisäämiseksi kokeilutoiminnalla kannattaa tavoitella isompia kehitysloikkia ja samalla tarttua monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin (esim. kiertotalouteen siirtyminen) pitkäkestoisempien kokeilujen avulla. Yhden tavanomaisen ratkaisun kokeileminen ei synnytä sitä lisäarvoa, joka kokeilutoiminnasta olisi saatavilla.
Ei kokeiluja kokeilun vaan lisäarvon vuoksi
Kokeilukulttuurin imussa on toisaalta syytä pysähtyä miettimään, kannattaako kaikkea kokeilla. Kokeiluja on tarkoituksenmukaista hyödyntää silloin, kun ne synnyttävät enemmän lisäarvoa perinteiseen suunnitelmalliseen hankelähtöiseen kehittämiseen verrattuna. Kokeilujen vahvuus nousee esiin erityisesti kolmella alueella:
- Uudet ilmiöt,
- Monimutkaiset ilmiöt,
- Ihmiskeskeiset ilmiöt (esim. palvelujen kehittäminen).
Kokeiluista saatava lisäarvo on ilmeinen tilanteissa, joissa ilmiö ja ratkaistava asia on uusi, eivätkä keinot tai haluttu lopputulos ole tarkalleen tiedossa. Kokeilut ovat joustava keino löytää erilaisia ratkaisuideoita ja testata ideoiden toimivuus ja niiden taustalla oleva tarve käytännössä. Perinteisellä suunnitelmallisella hankekehittämisellä ei välttämättä myöskään pystytä hallitsemaan monimutkaisia ilmiöitä. Kokeilut, jotka paljastavat järjestelmän sisällä olevat monimutkaiset vuorovaikutussuhteet käytännössä, tarjoavat monesti tehokkaamman lähestymistavan oikeiden ratkaisujen löytämiseen.
Palvelukehityksessä käyttäjien toiveet, tahtotila ja toiminta voivat monesti olla vaikeita selvittää etukäteen riittävän luotettavasti. Kokeilujen avulla päästään näkemään kokeiltavan idean synnyttämä asiakkaan reaktio ja sitä kautta arvioimaan idean toimivuutta. Saadun kokemuksen pohjalta asiakas pystyy antamaan paljon luetettavampaa tietoa aiotun ratkaisun toimivuudesta.
Kirjoittajat ovat Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta selvittäneet julkisen sektorin kokeilukulttuurin tilaa Suomessa. Selvitystyön tuloksena syntynyt raportti on luettavissa täältä: Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne ja kehittämistarpeet.
Jarno Poskela, Innotiimi-ICG:n entinen konsultti
Riina Antikainen, Johtaja, Suomen ympäristökeskus
Haluatko kuulla lisää aiheesta? Chat-palvelumme auttaa 9-17 ja ohjaa sinut oikealle konsultillemme.
