274 Innovointikyky on taito, jonka voi oppia systemaattisella harjoittelulla!

Yksi varma keino lisätä organisaation tai tiimin innovatiivisuutta on lisätä yksilötason innovointiosaamista. On tärkeää ymmärtää innovointiin liittyvät keskeiset ilmiöt (esim. aivojen aktivointi uusien näkökulmien löytämiseen tai kehitystyöpajojen tyypilliset kuolemansynnit) ja omaksua tehokkaita menetelmiä (esim. ongelman analysointiin, ideointiin, ratkaisujen konseptointiin, nopeaan protoiluun), jotka auttavat toimimaan sekä innovatiivisesti että tehokkaasti. Muutama innostunut ja osaava yksilö pystyy omalla toiminnallaan kääntämään koko organisaation innovaatiokulttuuria. Yksi nopea kanava lisäosaamisen hankkimiseen löytyy Innovointimenetelmät-valmennuksestamme (15-16.5.2018).

275 Varmista puolueeton ja tehokas ideoiden arviointi Priorisointimatriisin avulla

Mitkä ovat ideoiden arvioinnin tyypilliset kompastuskivet? Minä väitän, että kärkipäässä tulevat tällaiset asiat: 1) Yksilöarviointi puuttuu ja arviointi tapahtuu yhteisen ”konsensus-hakuisen” keskustelun kautta, 2) Rinnakkaisia, vaihtoehtoisia ideoita ei kehitetä riittävän pitkälle vaan vaihtoehtojen karsinta tapahtuu liian aikaisin, 3) Arvioinnissa eri kriteerein tapahtuvaa vertailua ei visualisoida, luotetaan vain ”numeroihin”. Priorisontimatriisin käytön ensimmäinen vaihe on yksilöarviointi, jossa jokainen henkilö tekee arvioinnin oman asiantuntemuksensa pohjalta. Yksilöarvioinnin tulokset syötetään taulukkoon ja tulokset visualisoidaan erilaisten kuvaajien avulla. Eri muuttujien (esim. asiakastärkeys, liiketoimintapotentiaali, riskipitoisuus, toteutusnopeus jne.) ympärille rakennetut visualisoinnit käydään läpi ja vasta tämän objektiivisen punninnan pohjalta siirrytään yleiseen valintakeskusteluun. Priorisointimatriisi ja siihen liitettävät visualisointikeinot antavat paremman mahdollisuuden löytää todelliset voittajaideat, joiden esimerkki ruokkii organisaation innovatiivisuutta yhä uudelleen.

276 Varmista kaikkien osallistuminen kehityspalaverissa yksilöpohdinnan avulla

Ohjaamattoman kehityspalaverin yksi tyypillinen haaste on osallistujien jakaantuminen aktiviisiin ja passiivisiin. Aktiivisen sisäpiirin muodostaa normaalisti esimiesasemassa olevat, aiheen syväosaajat ja ulospäin suuntautuneet ekstrovertit. Laajempaan passiiviseen ulkopiiriin kuuluvat loput osallistujat ja erityisesti introvertit. Mikäli tätä jakoa ei tietoisesti huomioida, voi iso joukko hyviä, lopputuloksen kannalta kriittisiä, kehitysideoita jäädä kuulematta. Tehokas ja konkreettinen tapa tämän ongelman taklaamiseksi on parin minuutin yksilöideointi-vaihe. Ennen yleiskeskustelun aloittamista, jokainen osallistuja kirjaa omat ideansa paperille ylös. Tämän jälkeen ne jaetaan vuorotellen ja kirjataan ylös yhteisesti näkyviin. Tämän pohjalta käytävä yleiskeskustelu saa polttoaineeksi erilaisia näkökulmia ja lopullisen ratkaisuehdotus syntyy kaikkien osallistujien näkemysten pohjalta. Kun osallistujat kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa, he myös motivoituvat antamaan itsestään enemmän koko organisaation kehittämiselle.

277 Luota radikaalin innovaation lumoukseen!

Nykyisen kannattavuuden varmistaminen, asiakaspyynnöt ja laatuongelmat vievät kehitystoimintaa kohti inkrementaalisuutta – nykyisten ratkaisujen hioimiseen uusien innovaatioiden sijaan. Samalla se tukahduttaa ”liekin” radikaaleilta uudistuksilta, jotka ovat elintärkeitä organisaation pidemmän tähtäimen kilpailukyvyn ja kannattavuuden näkökulmasta. Organisaatioilta pitää löytyä tasapainoinen kehitysportfolio ja kohdistettuja toimenpiteitä, jotka antavat tilaa radikaaleille kehitysideoille. Radikaalien innovaatioaihioiden kehittämiseen löytyy monia tehokkaita ja konkreettisia toimintamalleja kuten esim. RadiCamp malli ja Innovation Accelerator ohjelma. Yksi loppuunviety (=kaupallistettu) radikaalimpi innovaatio ruokkii organisaation innovatiivisuutta ja innovaatiokulttuuria pitkään!

278 Tuo virheet ja epäonnistumiset rohkeasti esille – älä piilota niitä

”Meillä saa epäonnistua”, sanovat monet organisaatiot. Silti epäonnistumisista itsestään puhutaan kovin harvoin. Uskallanko epäonnistua, jos ne tarkoituksella vaietaan kuoliaaksi? Toimi organisaatiossasi päinvastoin ja näytä esimerkin avulla, että teillä saa epäonnistua. Erässä julkisessa organisaatiossa kaupunginjohtaja näytti mallia ja kertoi julkisesti varanneensa samppanjapullon opettavaisen ”kuprun” esittäjälle. Ajatus oli rohkaista henkilöstöä tuomaan esiin riskipitoisia kehityshankkeita, jota eivät edenneet maaliin asti. Tarkoitus oli keskustella ko. henkilön tai ryhmän kanssa epäonnistumisesta ja miettiä miten ko. tapausta voisi oppimismielessä laajemmin hyödyntää organisaatiossa. Niin ja tietenkin korkata samppanja ja juoda malja uskaliaalle yritykselle, vaikkei maalin asti päästykään.

279 Hyödynnä fasilitaattorin 3T-ohjausmallia!

Iso osa tämän päivän kehitystyöstä tehdään kehitystyöpajoissa – siksi niistä kannattaa ottaa kaikki teho irti. Kehitystyöpajan vetäjän kannattaa miettiä 3T-ohjausmallia. Työskentelyohjeet, sisältävät kaikki ne asiat, joiden avulla ohjeistat ryhmää työskentelemään oleellisen äärellä, eli suullisesti tai kirjallisesti näytetty ohjeistus. Työkalut koostuvat kaikista niistä ryhmätyömenetelmistä (esim. WISH-ideointimenetelmä tai ratkaisujen konkretisointiin soveltuva Konseptiriihi), joita hyödynnät saadaksesi ryhmän työskentelemään mahdollisimman innovatiivisesti ja tehokkaasti. Templeitit eli mallipohjat puolestaan auttavat halutun asiasisällön jäsentämisessä. Jos ryhmä esimerkiksi miettii, miten kehitettyä ”virtuaalista työtilaa” voitaisiin kokeilla käytännössä, pohdintaa ei kannata aloittaa puhtaalta pöydältä vaan siihen suunnitellun mallipohjan ohjaamana. Tällainen pohja auttaa ryhmää kokeilun pilkkomisessa mielekkäisiin ja ymmärrettäviin kokonaisuuksiin. Hyödynnä siis fasilitaattorin 3T-ohjausmallia ja ime kehitystyöpajasta kaikki mehut irti!

280 Anna innovoinnille selkeä suunta kehitysroadmapin avulla!

Yksi toimiva askellus kehitysroadmapin synnyttämiseen voisi olla seuraava. Aloita toimintaympäristön ennakoinnilla. Määritä haluttu aikajänne ja kirkasta kuva tulevaisuuden toimintaympäristöstä trendityöskentelyn avulla. Kiteytä tämän jälkeen, miten asiakastarpeet kehittyvät lähitulevaisuudessa, mieluusti yhdessä asiakkaiden kanssa. Kolmanneksi, tee huolellinen nykytila-analyysi. Mitkä ovat tämänhetkiset innovaatiotoiminnan vahvuudet ja heikkoudet, ja millaisia uhkia sekä mahdollisuuksia innovaatiotoimintaan liittyy. Vahvan pohjatyön pohjalta päästään innostavan vision kirkastamiseen ja selkeiden tavoitteiden määrittelyyn. Työ kulminoituu konkreettiseen kehityroadmappiin, jossa innovointialueet ja innovointiaihiot ovat riittävällä tasolla konkretisoituna antamassa suuntaa tuleville vuosille. Selkeä yhdessä mietitty kehitysroadmap inspiroi ja antaa tuulta organisaation innovaatiotoiminnan purjeisiin.

Mikä on vinkkisi innovaatiokulttuurin kehittämiseen?

Haluaisimme kuulla kokemuksiasi käytännön keinoista innovaatiokulttuurin kehittämiseksi. Osallistu keskusteluun LinkedIn-ryhmässä Innovaatiot ja kehitystoiminta | Parhaat käytännöt | Suomi. Ryhmä on avoin, osallistu rohkeasti. Kokoamme ajoittain keskustelussa esitetyistä ideoista yhteenvedon blogisarjaan.

Vuoden mittaisen blogisarjamme päätyttyä koostamme ekirjan innovaatiokulttuurin kehittämisestä.

Blogin on kirjoittanut Innotiimi-ICG:n entinen konsultti Jarno Poskela. Haluatko kuulla lisää aiheesta? Chat-palvelumme auttaa 9-17 ja ohjaa sinut oikealle konsultillemme.