Järjestelmä luo puitteet, todellinen ja vaikuttava turvallisuustyö tehdään ihmisten kesken 

Laadukkaan turvallisuustyön yksi kivijalka on turvallisuuden johtamisjärjestelmä. Se on tärkeä, mutta ei yksin riittävä. Järjestelmä luo puitteet ja rakenteita tarvitaan selkeyttämään tekemistä, mutta todellinen ja vaikuttava turvallisuustyö tehdään ihmisten kesken. Kun siirrämme painopistettä kontrollista välittämiseen, avaamme oven turvallisuuskulttuurille, jossa jokainen uskaltaa havainnoida, ottaa asian puheeksi, antaa ja vastaanottaa palautetta sekä oppia. 

Miksi aktiivinen havainnointi ja puheeksiotto ovat turvallisuuden ydintä? 

Suurin osa riskeistä ei synny äkillisesti, vaan kehittyy vähitellen arjen työssä. Pienet poikkeamat, haitalliset rutiinit tai epäselvät toimintatavat jäävät helposti huomaamatta, ellei niitä tietoisesti tarkastella. Sokeudumme helposti omille toimintavoillemme. Aktiivinen itsemme ja toistemme toimintatapojen havainnointi auttaa tunnistamaan nämä varhaiset signaalit ajoissa. 

Kun työyhteisössä on tapana kysyä, kuunnella ja ottaa asiat puheeksi, turvallisuudesta tulee yhteinen asia. Havainnointi tarkoittaa ennen kaikkea kiinnostusta ja vastuuta. Se on välittämistä, jossa kysymme: onko työ tänään sujunut turvallisesti, onko jokin keskeinen asia muuttunut, onko jokin asia jäänyt vaivaamaan? Unohtamatta myös, mikä on sujunut hyvin ja missä ollaan onnistuttu. 

Turvallisuus ei ole vain fyysisten vaarojen hallintaa. Psykososiaaliset kuormitustekijät, kuten kiire, epäselvät roolit, jatkuvat muutokset, ristiriidat tai kokemus riittämättömyydestä, vaikuttavat suoraan turvallisuuteen. Kuormittunut mieli heikentää tarkkaavaisuutta, päätöksentekoa ja kykyä toimia ennakoivasti. 

Näiden tekijöiden tunnistaminen edellyttää avointa keskustelukulttuuria. Kaikki kuormitus ei näy päällepäin, ja siksi kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää kuin havainnointi. Kun työntekijä kokee tulevansa kuulluksi ilman pelkoa leimautumisesta, myös kuormitustekijöihin voidaan puuttua ajoissa. 

Oppiminen syntyy vuorovaikutuksessa 

Turvallisuustyön potentiaali piilee oppimisessa ja sen organisoinnissa. Jokainen havainto, keskustelu ja kokemus on mahdollisuus kehittyä. Kun virheitä, läheltä piti -tilanteita ja toisaalta myös hyviä käytäntöjä ja pieniäkin oivalluksia käsitellään avoimesti, koko organisaatio oppii. Fokus siirtyy syyllisten etsimisestä monitahoisten syiden ymmärtämiseen. 

Tehokas oppiminen vaatii myös organisoituja eri kokoonpanoilla toteutettuja säännöllisiä foorumeita, joissa ihmisillä on mahdollisuus psykologisesti turvalliseen vuorovaikutukseen. 

ICG Innotiimissä olemme valmentaneet kymmenien organisaatioiden esihenkilöille ”Nykyaikaisen turvallisuusjohtamisen” teemoja, sisältöjä ja taitoja, joilla kontrollinmakuisesta turvallisuustyöstä on tullut itsestä ja toisista välittämistä.