92 Show-stopper-index organisaation reagointikyvyn testinä

Vanhassa vara parempi ajattelu voi toki suojata organisaatiota kalliilta virheiltä mutta on myös uudistumisen suurimpia esteitä. Oletko miettinyt organisaatiosi reagointikyvyn arvioinnissa niiden henkilöiden, jotka voivat käynnistää uusia kokeilevan kehittämisen hankkeita ja niiden, jotka voivat niitä ampua lennosta alas suhdetta. ”Show-stopper” indexin arviointi ja muutoksen seuraaminen voisi olla hyödyllinen indikaattori innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä kehitettäessä. Ota ensin tavoitteeksi malli vaikkapa jalkapallosta – pelinrakentaja vs puolustuksen linjamiehet 1/4!

93 Hyvä asenne…vaikka väkisin

Ryhmän asenne merkitsee paljon haasteiden arvioinnissa. Yksilötasolla oman mielialan muokkaamiseen on yksinkertaisia, mielen ja ruumiin takaisinkytkentärakenteita hyödyntäviä menetelmiä. Jos olet kokeillut hymyilyä ennen haastavaa tilannetta itseesi, niin yritäpä samaa myös pienryhmässä. Mekanismin toiminnan avaaminen rohkaisee epäilijöitäkin kokeilemaan ainakin kerran, ja muutaman minuutin ryhmähymyily vaikuttaa koko ryhmän mielialaan. Ja lopulta – mitä voit menettää?

94 Pre-mortem ideoinnin tueksi

Gary Klein kuvasi 2007 artikkelissaan projektien riskien arvioinnissa käytettävän pre-mortem menetelmän. Menetelmästä on tullut osa kokeilevan kehittämisen ja palvelumuotoilun työkalupakkia ja oikealla asenteella toteutettuna sen avulla voidaan nopeuttaa virheiden ja riskien tunnistamista parempi-ennemmin-kuin-kalliimmin filosofialla. Toimintamalli sopii hyvin myös ideointiin, kunhan varmistetaan ettei mahdollisten epäonnistumisen syiden esille kaivelu lannista tiimiä. Nopean oppimisen asenteella esim. tuotteen uuden ominaisuuden virheiden pöyhiminen etukäteen saattaa, paitsi säästää aikaa, myös nostaa esille aivan uusia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Löydät kuvauksen nopeasta toteutuksesta esim. täältä.

95 Joskus ne oikeat kysymykset on käytävä hakemassa asiakkailta

Hyödyllisiä vastauksia saa vain kysymällä oikeita kysymyksiä havainto lienee uuden tiedon luomisen perustotuuksia ja tieteen filosofian kulmakiviä. Asiakkaiden tarkkailu käyttöympäristössä on kuluttajatuotteita ja palveluita kehitettäessä itsestään selvä osa prosessia mutta teollisuuden ratkaisuja kehitettäessä asia ei aina tule samalla tavalla mieleen. Suuret kulttuurierot korostavat aiheen merkitystä ja joskus ne oikeat kysymykset on käytävä hakemassa asiakkailta paikan päällä. Tuotekehityksen tiedustelupartion lähettäminen tarkkailemaan asiakkaan käyttötapoja ja tottumuksia aidossa ympäristössä on kallis, mutta joskus ainoa tapa saada uusia näkökulmia ideointiin. Lue Kempin kokemuksista täältä.

96 Nosta innovaation huoneentaulu selvästi näkyville

Onko organisaation innovaatio- ja uudistumiskyky kaikkien tehtävä? Ovatko tavoitteet ja odotukset kaikille selvät? Yksilön oman toimintakyvyn ja vaikuttamismahdollisuuksien tunnistaminen on sitoutumisen kannalta tärkeä tekijä, mutta hyvin merkityksellistä on myös käsitys työn linkittymisestä laajempaan kokonaisuuteen ja organisaation tavoitteisiin. Monet asiakkaistamme ovatkin koonneet innovaatiotoiminnan tueksi ja selvästi näkyville koko organisaatioita koskevat tavoitteet ja ohjeet tiiviiseen huoneentauluun. Eräs asiakkaistamme nosti huoneentaulun ydinkohtia vielä erikseen esille vaihtamalla niiden kuvauksia kokoustilojen projektoreiden käynnistysvalikoiden kuviksi.

97 Oma asenne ratkaisee

Mielemme prosesseja ymmärretään yhä paremmin, mutta ilman kognitiotieteidenkin taustaa lienee selvä, että mielialalla on suuri merkitys omaan suorituskykyyn ja asenteeseen ideointityöpajassa. Tilaan voi kuitenkin vaikuttaa myös itse hyödyntämällä mielemme takaisinkytkentärakenteita ilman että mekanismeja olisi tunnettava. Hymyily hetken aikaa ennen tilaisuuden alkua – vaikka hetken väkisinkin – alkaa pikkuhiljaa heijastua omaan mielialaan. Ehkä kynätemppu suussa onkin tuttu, mutta onnistuu hyvin ilmankin.

98 Haasta itsestäänselvyydet

Edvard De Bono sanoitti provokaation ideointia tukevaksi menetelmäksi. Itsestäänselvyyksien tai kaikkien hyväksymien faktojen haastaminen ideointiprosessin hallittuna osana avaa usein yllättäviä näkökulmia käsiteltävään haasteeseen. Oletusten haastaminen on työkaluna myös vakiintunut osaksi Design Thinking ajattelua. Menetelmäkuvauksia löytyy helposti (esimerkki tässä) mutta uteliaisuus, rehellisyys ja hippunen itsekritiikkiä riittävät kyllä aineksiksi. Virkistävä vilahdus vanhaa viisautta TED-talkien lomaan löytyy De Bonon haastattelusta YouTubesta (provokaatiosta 2:35min eteenpäin).

Mikä on vinkkisi innovaatiokulttuurin kehittämiseen?

Haluaisimme kuulla kokemuksiasi käytännön keinoista innovaatiokulttuurin kehittämiseksi. Osallistu keskusteluun LinkedIn-ryhmässä Innovaatiot ja kehitystoiminta | Parhaat käytännöt | Suomi. Ryhmä on avoin, osallistu rohkeasti. Kokoamme ajoittain keskustelussa esitetyistä ideoista yhteenvedon blogisarjaan.

Vuoden mittaisen blogisarjamme päätyttyä koostamme ekirjan innovaatiokulttuurin kehittämisestä.

Pekka Rintala toimi osakkaana ja organisaatioiden innovaatio- ja uudistumiskyvyn konsulttina Innotiimi-ICG:llä vuoteen 2017 asti.