Vastuullinen vuorovaikutus edellyttää avoimuutta ja luottamusta
Vastuullisen johtamisen ytimessä on vuorovaikutus alaisten kanssa mutta minkälainen tahansa vuorovaikutus ei johda onnistuneeseen lopputulokseen. Tärkeää on toki keskustella merkityksellisistä asioista ja pyrkiä kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin mutta lisäksi vastuullisuus asettaa vuorovaikutuksen prosessille erityisiä laatuvaatimuksia.
Avoimuus ja vastavuoroisuus
Usein vuorovaikutusta työpaikoilla leimaavat ennakko-oletukset ja ne korvautuvat oikealla käsityksellä vain, jos vuorovaikutus mahdollistaa tiedonvaihdon. Avoin vuorovaikutus edistää sitä, että keskustelijat tulevat paitsi tietoisiksi toistensa näkökulmista, niin myös havaitsevat mahdolliset yhtäläisyydet ja erot osapuolten näkökulmissa.
Kun perustason ymmärrys on saavutettu, voidaan keskustelussa lähteä hakemaan yhteistä näkemystä asiasta. Onnistuneeseen tulokseen pääsyä edistää intressien paljastaminen molemmin puolin ja rehellisyys niiden suhteen. Vuorovaikutuksen läpinäkyvyys siis auttaa tunnistamaan osapuolten edut, jolloin on mahdollista kehittää nämä edut tyydyttäviä ratkaisuja.
Molempien osapuolten etujen huomioiminen on eettisesti kestävä lähestymistapa ongelmanratkaisuun. Ratkaisun löytämiseen tarvitaan eri näkemysten perustelua mutta myös halua altistua toisen osapuolen vaikuttamispyrkimyksille ja joustaa. Ideaalitilanteessa vastavuoroisuudella saavutetaan yhteinen arvio ongelmasta ja ratkaisusta. Niin ei kuitenkaan aina käy, jos syynä on taustalla vallitsevien etujen ristiriita. Silloin voi hakea ratkaisuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla ottavat huomioon eri osapuolten edut.
Kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut löytyvät todennäköisemmin silloin, kun kaikki osapuolet ovat saaneet osallistua vuorovaikutukseen tasavertaisesti. Olipa sitten kyse kehityskeskusteluista tai organisaation kehittämisen työpajoista, jokaisella pitäisi olla yhtäläinen mahdollisuus käyttää puheenvuoroja sekä tulkita ja kritisoida asioita. Lisäksi jokaisella pitäisi olla mahdollisuus esittää vaatimuksia tai kieltäytyä vaatimuksiin vastaamisesta.
Luottamus ja yhdessä oppiminen
Erityisesti ristiriitatilanteissa korostuu myös vuorovaikutustilanteen kontekstin vaikutus. Jotta asioihin voidaan löytää yhteisiä ratkaisuja, pitäisi keskustelijoiden pystyä luottamaan toisiinsa ja kokea tulleensa arvostetuksi kumppaniksi. Luottamus on sitä, että uskoo toisen hyväntahtoisuuteen ja siihen, että toisella on osaamista ja kykyä osallistua ongelmien ratkaisuun. Tältä pohjalta voidaan luoda yhteinen oppimisprosessi, jossa kokeilun ja erehdyksen kautta löydetään paras ratkaisu.
Luottamus on tekijä, joka kasvaa yhteistyön keston myötä, jos kokemukset ovat positiivisia. Ensin luottamus perustuu sopimuksiin ja lupauksiin, mutta yhteistyön jatkuessa se pohjautuu enenevässä määrin tietoon toisen osaamisesta ja yhteiseen ymmärrykseen toiminnan tavoitteista ja toimintamalleista. Kun yhteistyö on ollut onnistunutta pidemmän aikaa, kehittyvät yhteiset arvot ja identiteetti ja syntyy tunnepohjainen side. Tämä tunnepohjainen side suojelee ihmisten välisiä suhteita pitkälle mutta tekee ristiriitatilanteet vaikeiksi. Kun ristiriidat opitaan ratkaisemaan yhdessä, lujittuu suhde entisestään.
Miten sinä voit edistää työpaikallasi vuorovaikutuksen onnistumista?
Avoimuuden, vastavuoroisuuden ja luotettavuuden periaatteiden pitäisi toimia lähtökohtana kaikelle vuorovaikutukselle. Olennaista vuorovaikutuksen parantamisessa on kuitenkin tunnistaa tilanteet, joissa vuorovaikutus on haasteellista. Näihin tilanteisiin voidaan sitten rakentaa prosessi ja rakenteet, jotka tukevat vastuullista vuorovaikutusta. Lisäksi esihenkilöillä on tärkeää olla taidot vastuullisen dialogin fasilitointiin ja konfliktien ratkaisuun.
ICG Innotiimi tarjoaa asiakkailleen valmennusta vastuulliseen johtamiseen. Rakennamme ohjelman aina asiakkaan tarpeisiin sopivaksi yhdessä asiakkaan kanssa. Haluatko keskustella lisää valmennuksistamme?
