”Muista kehittää yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Pidä lattiatason realiteetit mukana ja muista, että rakenteelliset ratkaisut ja organisaation laatikointi luovat ainoastaan puitteet toteutukselle ja kehittämiselle”, kiteyttää tuore innotiimiläinen Mikko Lehtonen.
Kuka olen: Mikko Lehtonen, ICG Innotiimin konsultti vuodesta 2016
Koulutus: DI (Tuotantotalous), KTM (Kansantaloustiede), (ikuinen) jatko-opiskelija
Aiemmin: Tutkija ja projektipäällikkö, Aalto-yliopisto
Seuraavat tavoitteet:
1. Fasilitoida asiakkaan innovaatioprojektit yleisistä tavoitteista ja haasteista konkreettisiin, innovatiivisiin ratkaisuihin.
2. Auttaa asiakkaita osallistamaan henkilöstönsä konkreettisten, uusien toimintamallien ja palveluiden kehittämiseen, jotta strategisella tasolla luodut rakenteelliset ratkaisut saadaan hyödynnettyä ja asetetut tavoitteet toteutuvat.
Menestysresepti: Muista kehittää yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Pidä lattiatason realiteetit mukana ja muista, että rakenteelliset ratkaisut ja organisaation laatikointi luovat ainoastaan puitteet toteutukselle ja kehittämiselle.
Tässä neljä tärkeää asiaa innovaatiotoiminnasta, jotka olen oppinut tutkimus- ja konsultointiprojekteista.
1. Valitse tilanteeseen ja tavoitteeseen sopiva kehittämisen malli
Perinteinen, suunnitteluun pohjautuva kehitysmalli, on usein ok, muttei ainoa vaihtoehto. Erilaiset kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat hyviä vaihtoehtoja moneen tilanteeseen. Kokeilevassa kehittämisessä tuntuu usein unohtuvan, että kokeileminen on keino, ei itsetarkoitus. Julkisessa keskustelussa vaaditaan rohkeita kokeiluja, mutta pitäisi aina muistaa, mitä kokeilujen avulla kehitetään. Kehittämisen tavoite pitää olla kirkkaana mielessä.
Kokeilevan kehittämisen ydinjuttu on oppiminen. Kokeiluja tavoitteena on oppia kehittämisen kohteesta mahdollisimman nopeasti. Kokeilujen avulla selvitetään, ovatko ennakko-oletukset oikeita vai vääriä – uudet tuotteet ja palvelut rakennetaan kokeilujen avulla oikean tiedon varaan. Oli toteutusmalli mikä tahansa, etene määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti, myös kokeilevassa kehittämisessä. Suunnittelulähtöisessä mallissakaan ei saa jäädä pelkkään suunnitteluun, vaan pitää ryhtyä rohkeasti toteutukseen.
2. Innovoi yhdessä asiakkaiden kanssa
Asiakkaan tarpeita ei kannata arvailla, vaan ne pitää selvittää aktiivisella otteella. Ei kannata odottaa, että asiakas kertoisi, tai edes osaisi kertoa yksiselitteisesti tarpeistaan. Asiakkaiden teot kertovat tarpeista helposti enemmän kuin sanat. Pienillä kokeiluilla pääset kiinni tekoihin sanojen lisäksi. Käytä avuksi prototyyppejä jo varhaisessa vaiheessa, niin voit selvittää asiakkaiden reaktioita uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Luota asiakkaisiin, ota asiakkaat mukaan kehitysprosesseihin. Näin pääset eteenpäin asioiden sisäisestä pyörittelystä – kiinni asiakkaisiin ja asiakkaiden faktoihin.
3. Ota henkilöstö aktiivisesti mukaan kehittämiseen
Työntekijät ovat oman työnsä ammattilaisia ja asiantuntijoita. He työskentelevät päivittäin asiakkaiden kanssa ja tuntevat asiakkaiden tarpeet. Voit ajatella henkilöstön osallistamista tärkeän tiedon keräämisenä kehitysprosessiin. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään tiedon kokoamisesta, vaan erilaisten näkökulmien ja osaamisten törmäyttämisestä. Jos otat innovointiin erilaisia ihmisiä, niin saat luotua paljon enemmän erilaista uutta tietoa ja ideoita. Luota myös henkilöstöön ja ota työntekijöiden osaaminen ja ideoihin. Silloin saat kerätä innovoinnin tuloksia lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.
4. Varaa sopivasti aikaa ja resursseja kehittämiseen
Kehittäminen ei ole rasite henkilöstölle, jos siihen on realistiset mahdollisuudet ja vilpitön tilaus. Ideointi onnistuu usein oman toimen ohella, mutta kehittämiseen pitää varata aikaa. Vähän resursseja on joskus parempi kuin paljon resursseja. Niukat resurssit pakottavat luoviin ratkaisuihin ja kehiteltävän idean kovan ytimen kiteytykseen. Oikein hoidettu kehittäminen ja innovointi ovat organisaatiolle ja henkilöstölle voimavaroja. Sopivasti resursoidulla kehittämisellä saadaan aikaan uutta, innovatiivista toimintaa ja hyvinvointia.
