Ota yhteyttä

 
/ perjantai, 22 syyskuu 2017

Verkostojen laajuus on paras innovaatio- ja uudistumiskyvyn ennusmerkki! – 365 tapaa kehittää innovaatiokulttuuria

Tämä on Innotiimi-ICG:n blogisarja 365 tapaa kehittää innovaatiokulttuuria. Esitämme joka viikko seitsemän konkreettista keinoa innovaatiokulttuurin parantamiseksi. Tässä osa 25/52 – keinot 169-175. Mikä on sinun keinosi jatkaa tätä listaa?

169 Verkostojen laajuus on paras innovaatio- ja uudistumiskyvyn ennusmerkki!

Innovaatio on pohjimmiltaan kulttuurillinen ja sosiaalinen prosessi, ja sosiaalinen oppiminen on innovaatiokyvyn kannalta ratkaisevan tärkeätä. Joseph Henrich tutkii ilmiötä ihmispopulaatioiden kannalta, mutta havainnot voitaneen yleistää myös ihmisistä koostuviin organisaatioihin. Ryhmän innovaatiokyvyn kannalta sen verkostoitumisella on suurempi merkitys kuin yksilöiden kekseliäisyydellä, ja pienikin kasvu niiden ihmisten määrässä, joilta voidaan oppia jotain uutta, saattaa merkittävästi nostaa ryhmän suorituskykyä. Havaintojen perusteella ryhmät jotka investoivat enemmän verkostoitumiseen ovat merkittävästi innovatiivisempia kuin ryhmät jotka investoivat pääosin yksilöiden luovuuden kehittämiseen. Henrichin työhön voit tutustua vaikkapa täältä.

170 Puhutteko aidasta vai aidanseipäistä?

Puhe on vahvasti pakattua koodia, jossa sanojen takana on merkityskokonaisuuksia. Yleensä merkitys aukeaa riittävän ymmärrettävästi, ja siten koodi täyttää tehtävänsä. Joskus itsestäänselvyydet ovat harhaa ja ilmaisut tulkitaan tarkoitetusta poikkeavalla tavalla. Puhuttaessa moniulotteisesta ilmiöstä, kuten innovaatiokyvykkyydestä, yhteisen kielen merkitys korostuu. Toimivan viestinnän kannalta on tärkeätä, että johto ja prosessien omistajat määrittelevät käytettävät termit ja tavoitteet yrityksen omaan toimintaympäristöön sopiviksi ja jokapäiväistä käytännönläheistä tekemistä tukeviksi. Innovaatiokyvykkyyden rooli, merkitys ja tavoitteet pitää tunnistaa, määritellä ja kommunikoida koko henkilöstölle kunkin roolin kannalta merkityksellisellä ja konkreettisella tavalla: ”Kuinka minä voin osaltani auttaa innovaatioiden synnyssä ja kehittämisessä?”

171 "Miesmuisti" ei ole kovinkaan pitkä - joten luo sen tueksi selailtava ideapankki.

Ideatyöpajoja toteutettaessa havaitsemme usein nousevan esille ideoita ja ajatuksia, joita on käsitelty jo monissa aiemmissa työpajoissa. Harmillisen usein ideoita, joille ei ole työskentelyn tavoitteiden kannalta välitöntä käyttöä, ei dokumentoida käyttökelpoisella tavalla. Ne "huonot" ja kuopatut ideat saattavat myös osoittautua tilanteiden yllättäen muuttuessa avaimiksi uusiin ratkaisuihin. Aivan helppoa tapaa kaiken materiaalin löytämiseen sitä tarvittaessa ei ole, mutta hyvällä itsekurilla koottava ideapankki on usein osoittautunut vaivan arvoiseksi. Menetelmiä ja työkaluja ideapankin toteutukseen on monia. Oman kokemuksemme pohjalla eräs kokeilemisen arvoinen alusta on Orchidea.

172 Kierrä kilpailijasi ständit messuilla - avoimesti ja avoimella mielellä!

Messut ovat kallis tapa lähestyä asiakkaita, ja yleensä niihin investoivat pyrkivät myös avoimesti luomaan ja tukemaan oman strategiansa valintoja tukevaa mielikuvaa organisaatiosta ja sen palveluista. Tuotteiden tai palveluiden yksityiskohdat ovat asia sinänsä, mutta tapa jolla niitä tuodaan esille, kertoo usein enemmän. Avoin esittäytyminen myös kilpailijan ständillä on, paitsi eettisesti ainoa oikea, myös nopea tapa käynnistää keskustelu, jonka kautta voi oppia uutta ihmisten ajattelusta ja arvoista.

173 Joko benchmarkkaat toimintatapojasi muiden toimialojen organisaatioiden kanssa?

Innovaatiotoiminnan käytännöistä voi oppia paljon keskustelemalla aihetta erilaisista lähtökohdista lähestyvien kanssa. Toimintamallit ovat harvoin siirrettävissä sellaisenaan edes saman toimialan sisällä, ja organisaatiokulttuuri on aivan erityisesti alustaan ja toimijoihin sidottu. Innovaatioita ja uudistumista tukevan ilmaston ja kulttuurin rakentamisessa parhaat käytännöt eivät kuitenkaan ole markkinaan tai toimialaan sidottuja. Oikealla resoluutiolla tarkasteltuna toimintaperiaatteet liittyvät yleisesti ihmisten ja ryhmien johtamiseen. Keskustelu kokemuksista ja näkemyksistä omista tutuista nurkista poikkeavassa ympäristössä toimijoiden saattaa avata yllättäviä aukkoja omissa ajatuksissamme. Jos haluat tarkentaa näkökulmaasi benchmarkkaukseen menetelmänä, löydät tietoja esim. aiheeseen keskittyvän kansainvälisen verkoston sivuilta.

174 Mieti, miten hyödynnät yhdessä projektissa tehtyjä ratkaisuja ja ideoita toisissa projekteissa.

Organisaation sisäinen oppiminen on periaatteessa helpompaa kuin vertailuoppiminen ulkopuolisten organisaatioiden kanssa jo pelkästään sen ansiosta, että toimintaympäristön ja kulttuurin erot ovat pienemmät. Omissa projekteissa saatuja kokemuksia – varsinkin kun ne liittyvät hyödyllisiin, mutta lopputuloksen kannalta epäsuoriin oppeihin toimintamalleista – ei välttämättä dokumentoida, saatikka jaeta laajemmin muualle organisaatiossa. Projektin ”post-mortem” analyysi on oiva mahdollisuus ristipölytykseen ja oppien jakamiseen sisäisesti. Tiukka substanssiosaaminen voi olla myös rajoite, jolloin onnistumisten ja mahdollisten virheiden analysoinnissa tarkastelu ulkopuolisen objektiivisuudella on avuksi. Mieti kiertävän sparrailijan roolin hyödyntämistä tässä.

175 Kerää ideoita näkyville projektihuoneen seinälle.

Jos projektilla tai työryhmällä on käytettävissä pysyvä tila, tai ainakin tila jonka yhdelle seinistä voidaan jättää ongelmitta materiaalia näkyville, sen hyödyntäminen kollektiivisen muistin tukena on osoittautunut hyödylliseksi. Pitkälle vietynä tuloksena on ”War room” malli, mutta sopivasti varustettuna lähekkäin työskentelevän tiimin normaalit työtilat riittävät. Kirjatkaa haasteita käsiteltäessä esiin nousevat ideat näkyviin seinälle. Jo taustalla näkyvinä ne auttavat erilaisella dynamiikalla ideoita prosessoivia yksilöitä saamaan kiinni uusista näkökulmista. Eräät asiakkaistamme hyödyntävät mallia systemaattisesti siten, että tiimin jäsenet lisäävät uusia havaintojaan ideoihin omalla aikataulullaan, ja tuloksia käydään läpi viikoittain, osana muuta toiminnansuunnittelua. Näin ideat jalostuvat eteenpäin matkan varrella ”huomaamatta” koko tiimin osaamista hyödyntäen – ilman yhdenkään tiimityöskentelyä tukevan sovelluksen avaamista.

Mikä on vinkkisi innovaatiokulttuurin kehittämiseen?

Haluaisimme kuulla kokemuksiasi käytännön keinoista innovaatiokulttuurin kehittämiseksi. Osallistu keskusteluun LinkedIn-ryhmässä Innovaatiot ja kehitystoiminta | Parhaat käytännöt | Suomi. Ryhmä on avoin, osallistu rohkeasti. Kokoamme ajoittain keskustelussa esitetyistä ideoista yhteenvedon blogisarjaan.

Vuoden mittaisen blogisarjamme päätyttyä koostamme ekirjan innovaatiokulttuurin kehittämisestä.

Lue täältä viime viikon ideat 162-168.

Pekka Rintala toimii osakkaana ja organisaatioiden innovaatio- ja uudistumiskyvyn konsulttina Innotiimi-ICG:llä. Hänen erityisenä mielenkiinnon kohteenaan ovat menetelmät, joilla innovaatiokyvykkyyden laadulliset avaintekijät saadaan määrällisiksi ja johdettaviksi strategian elementeiksi. Pekka toimii myös innovaatioilmaston mittausmenetelmiä kehittävässä Dolphin Index organisaatiossa.

Pekka Rintala

Sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.