Ota yhteyttä

 
/ maanantai, 20 lokakuu 2014

Mikä on organisaatiomme arvopohja, jolta ponnistamme?

Kun kehitimme omaa näkemystämme Innotiimissä huippumenestyvästä organisaatiosta, huomasimme, että menestystä voi saavuttaa monella tavalla. Tästä huolimatta, jollain tavalla ainakin meitä itseämme yhdisti samanlainen arvoperusta.

Tässä yhteydessä meille arvot tarkoittaa jotain sellaista, mikä on itsessään arvokasta. Me emme toteuta arvojamme sen vuoksi, että voimme saavuttaa niiden avulla paremman tuloksen tai menestyksen. Ehkä voimme puhua jopa oman organisaatiomme identiteetistä. Havaintomme on, että jos näistä arvoista vallitsee intuitiivinen yhteisymmärrys, yhteistyömme sekä omassa organisaatiossamme ja asiakkaidemme kanssa on helpompaa.

Arvoihin liittyvistä perususkomuksista harvoin puhutaan avoimesti organisaatioissa. Ihmiset kuitenkin tekevät omat tulkintansa. Jos he havaitsevat ristiriitaa, he kokevat sen lievänä epämukavuutena, joka pahimmillaan aiheuttaa passiivisuutta ja heidän aktiivisuutensa ja energiansa suuntautuu muualle kuin työyhteisön menestykseen. Koska tämän tyyppiset arvot ovat mitä suurimmassa määrin kokemuksellisia, näistä asioista ei oikein osata puhua. Omassa dialogissamme päädyimme kolmeen teemaan:

1. Ihmiskäsitys
2. Organisaatio
3. Menestys

Ihmiskäsitys

Tavoitteemme on edistää ihmisten kokonaisvaltaista tarkastelua.

Ihmisinä me tunnemme, ajattelemme ja toimimme siten, että kaikkiin kokemiimme asioihin liittyy emotionaalisia, rationaalisia ja käytännöllisiä näkökulmia. Emotionaalinen näkökulma viittaa ihmisen tuntemuksiin kuten pelko, ahdistus, suru, innostus, uteliaisuus tai hallinnan tunne. Tuntemusten varassa tulee mahdollisuus päätöksentekoon. Toisaalta voimakkaat tunteet saattavat saada meidät tekemään tekoja, joita myöhemmin kadumme. Rationaalinen näkökulma viittaa ajatteluun. Arkikielellä puhumme järjestä. Järjen tehtävä on suunnitella tekojamme joko ennakkoon tai selitellä niitä jälkikäteen. Ajattelu kuitenkin vaatii paljon vaivaa ja energiaa, joten siihen turvaudumme vasta, kun intuitiivinen mielemme ei tuota hyväksyttävää tulosta. Käytännöllisellä näkökulmalla viittaamme siihen, miten vaikutamme ulkoiseen todellisuuteen. Kysymys ei ole pelkästään teoista tai käyttäytymisestä, vaan myös puheilla, eleillä ja ilmeillä vaikutamme.

Ihmisillä on fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä tarpeita. Tarpeemme ja tapamme kokea on otettava huomioon, kun toimitaan ja tehdään muutoksia oman organisaation piirissä. Fyysisten tarpeiden tyydyttyminen helpointa havaita. Puhumme mm. vedestä, ravinnosta ja lämmöstä, jotka nyky-yhteiskunnassa ovat suhteellisen hyvin hallinnassa. Enemmän huolta saattavat aiheuttaa mm. unen tai liikunnan puute, ravinnon määrä ja laatu, ympäristömyrkyt sekä jatkuva ylikuormitus ja stressi. Sosiaalisten tarpeiden suhteen viittaamme työyhteisömme toimivuuteen kuten yhteistyö ja ystävyyssuhteisiin, keskinäiseen arvostukseen, vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamiseen, syrjäytymiseen, alistamiseen. Ihmissuhteiden toimivuudella on suuri vaikutus kokemukseemme hyvinvoinnista. Henkiset tarpeet usein mielletään uskonnollisiksi ja sielläkin otsikoihin nousevat ääriliikkeet. Me viittaamme henkisillä tarpeille siihen, miten ihminen kokee oman työnsä ja ehkä laajemminkin oman elämänsä merkitykselliseksi. Jos henkiset tarpeet eivät tyydyty, ihminen kokee elävänsä "tyhjää" elämää ilman tarkoitusta. Oman elämän tarkoituksen pohdinta ja mieltäminen on todellinen energisyyden ja intohimon lähde.

Ajattelemme, että jokainen ihminen on kyvykäs toimimaan vastuullisella tavalla. Kyse on siitä, miten ihmisinä vapautamme ja suuntaamme kyvykkyyttämme elääksemme merkityksellistä elämää itsellemme tärkeiden ihmisten kanssa, suhteessa työyhteisöömme ja laajemminkin yhteiskunnassa.

Organisaatio

Työmme ja jäsenyytemme organisaatiossa ovat tapamme tuottaa hyvinvointia yhteiskuntaan.

Organisaatio muodostuu ryhmästä ihmisiä, jotka ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla yhteisen tehtävän toteuttamiseksi. Tämä tehtävä saattaa olla määritelty organisaation perustamisen yhteydessä tai se saattaa muotoutua organisaatiossa käytävän dialogin perusteella. Selvää on kuitenkin, että organisaation tehtävä on jotain sellaista, jota kukaan ei yksin pysty toteuttamaan. Muutenhan organisointia ei tarvittaisi lainkaan. Nyky-yhteiskunnassa ainakin pohjoismaissa ovat aikaisemmin suhteelliset kiinteät kyläyhteisöt ja sukulaissuhteet ovat korvautuneet löyhemmillä verkostoilla kuten facebook-ryhmät, projekti organisaatiot, vuokratyövoima tai freelance asiantuntijuus. Tämä asettaa organisaatiota ja yhteiskuntaa koossapitävälle toiminnalle aivan uudenlaisia haasteita. Kaikki suuret saavutukset ja menestykset ovat seurausta yhteistyöstä.

Organisaatio ei ole vain paikka, jossa käymme töissä. Organisaatio on elävä ja oppiva yhteisö, jossa keskustelemme kokemuksistamme, unelmistamme, tulevaisuuden toiveistamme ja arvoistamme. Tarinamme siirtävät nämä tärkeät viestit tuleville sukupolville yhä kyvykkäämmäksi kehittyvässä ja yhä paremmin menestyvässä organisaatiossamme. Me Innotiimissä tarkastelemme työyhteisömme toimivuutta mm. seuraavalla asteikolla:

1. Elämä on perseestä
2. Minun elämäni on perseestä
3. Minä olen OK (sinä et ole)
4. Meidän elämä hyvää
5. Elämä on ihanaa

Tämän tarkastelun tavoitteena on kaikkia tyydyttävä mahdollisimman toimiva työyhteisö. Miten sinä asemoit tällä asteikolla oman organisaatiosi kulttuurin?

Huippumenestys

Huippumenestys on meille se, mitä arvostamme.

Huippumenestys viittaa taloudelliseen arvoon, asiakasarvoon ja sosiaaliseen arvoon. Taloudellinen ajattelu on vallannut yhä laajemmin ihmisten elämänpiiriä. Yhteiskunnan kehittymisen tärkeimpänä mittarina pidetään bruttokansantuotetta ja Suomessa jopa laissa säädetään yritystoiminnan tarkoitukseksi tuottaa voittoa omistajilleen. Yksityinen yritys ei voi saavuttaa kasvua ja kannattavuutta ilman, että tuottaa arvoa asiakkaalleen. Ilman maksavia asiakkaita noutaja tulee suhteellisen nopeasti. Sosiaalisella arvolla viittaamme organisaation vaikutuksiin yhteiskuntaan, ympäristöön ja organisaation omien jäsenten hyvinvointiin.

Huippumenestykselle ei ole olemassa absoluuttista mittaria. Erinomaiset tulokset eivät liity vain organisaation kannattavuuteen, vaan voi olla kyse myös asiakastyytyväisyydestä, vaikuttavuudesta yhteiskunnan hyvinvointiin, prosessien tehokkuudesta ja ihmisten kehittymisestä. Huippumenestys on aina suhteessa siihen, mitä arvostamme. Ensimmäisen arvion tekee omistaja tai yhteiskunta; investoidako vai eikö investoida, salliako vai kieltää? Toisen ja kenties tärkeimmän arvion tekee asiakas; ostaako vai eikö osta, käyttääkö vai eikö käytä?  Kolmannen arvion tekee organisaation jäsen; toimiako vai odottaa, jäädäkö vai hakeutua muualle? Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon muiden sidosryhmien odotukset ja vaatimukset.

Vapailla markkinoilla huippumenestys merkitsee organisaation kestävää kasvua ja kannattavuutta. Julkisella sektorilla arvioidaan myönteistä vaikutusta yhteiskuntaan ja organisaation resurssien käytön tehokkuutta tämän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Jokainen toimitusketju päätyy kuluttajaan. Kaiken toiminnan taustalla on kansalaisten hyvinvointi.

Kai Laamanen

Sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.